Eleppu.

Kiitos sen milijoonasta naurun hetkestä. Niitä oli Sun kans tarjola nuoresta pojasta lähtien melekonen satsi. Etenki 90-luvulla. Ensin Reippaan junnuisa ja sitten myöhemmin Granden riveisä lisää.

Yhen biisin jätit mulle soimaan loppuelämäksi niin, että kun kuulen sen missä vaan, niin mieleen tulet aina. Tulenen istumaan esim. Hifkin lätkäpelissä ja kun Status Quon Whatever you want alkaa soimaan, on liikutus varma.
Oltiimpa joskus -91 kenties Kalixissa tai jossain ruåttisa kuitenkin ja pelattiin B-junnujen Kalottiliigaa. Olithan Upin kanssa päättänyt aloittaa jääkiekkourasi RoKissa vähän myöhemmällä junnuiällä. Luistelutaitoa ei liiemmin ollu, mutta et antanu sen mitenkään häiritä. Asenne oli rautaa. Niin rautaa, että loukkaantumiseenhan se johti. Ja millä tavalla. Pelikatkolla pärähti Whatever you want soimaan ja aloitit vaihtoaitiossa hillittömän jammailun biisin tahtiin. Nilikka ympäri, koppiin, jäitä jalakaan ja se peli oli siinä. Toivuit kuitenkin vielä ja kauden lopuksi kaulaan pujotettiin B-junnujen Lapin piirin mestaruus. Päätit lopettaa kiekkourasi heti eka kauden jälkeen, ollessasi omien sanojesi mukaan "huipulla".

Rest and Skate In Peace.